Väärän presidentin päivä

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi oli suuri järkytys medialle ja korkeammin koulutetulle väestölle kautta läntisen maailman. Pelättyään aikansa Donald Trumpin valintaa presidentiksi, sittemmin kauhistuttuaan hänen tuloaan valituksi ja lopulta hänen astuttuaan presidentin virkaan on media ja korkeasti koulutettu väki kautta läntisen maailman potenut painajaisunta, josta herättyään se on tajunnut, ettei se unta ollutkaan vaan totta pettävää. Kaikessa Trumpiin liittyvässä on haluttu nähdä ei-toivottavan kehityksen ennusmerkit. Miksi?

Usko uniin on saanut uutta jalansijaa viime vuosikymmeninä sitä mukaa kuin esimerkiksi ajatukset kollektiivisista arkkityypeistä ovat löytäneet kaikupohjaa uskonnon hylänneessä, korkeasti koulutetussa väestössä. Australian aboriginaalien uniaika käsitetään toisinaan ihmisten väliseksi unessa avautuvaksi yhteydeksi, jota kollektiiviset arkkityypit viitoittavat. Nämä arkkityypit ovat hahmoja, jotka tämän jäsentymättömän uuden ajan uskomuksen mukaan kaikki ihmiset tunnistavat samalla tavoin. Unessa ihminen voi nähdä näitten unimaailman hahmojen tekevän asioita, jotka muistuttavat eleganttia wienervalssia.

Koulutetulle väestölle ja medialle, jotka koulutuksensa turvin viettävät uniaikaa myös valvetilassa, miellyttäviä, turvallisia uniaikaisia arkkityyppejä edustavat ihmisoikeudet, demokratia, vapaus, tasa-arvo, korkeat verot, naisten oikeudet, kansalaispalkka, ilmainen sosiaaliturva ja aina oikeassa oleva vapaa ja puolueeton tiedonvälitys. Nämä arkkityypit hyväksytään luonnonlakien kaltaisina itsestään selvyyksinä. Ne näyttäytyvät unissa kasvottomina toisiaan toistavina henkilöhahmoina, jotka tanssivat korrektisti ja sääntöjä noudattaen kenenkään varpaille tallaamatta samalla keskustellen diplomaattisella kielellä, joka on kaikille tuttua politiikan desesperantoa.

Toisella puolen unimaailman tanssilavaa kansoittavilla hahmoilla on sen sijaan kasvot sekä nimet. En kuitenkaan mainitse tässä nimiä, sillä kaikkihan ne tuntevat. Nämä nimet kantavat sellaisia merkityksiä kuin ihmisoikeuksien rajoittaminen, yksinvalta, totalitarismi, eriarvoisuus, tasavero, seksismi, harmaa talous ja räikeä propaganda. Henkilöistä nimien takana voidaan käyttää vaikkapa yhteistä nimitystä väärät presidentit. Mikäli kyse olisi lastensadusta, jollaiselta asetelma vaikuttaakin, nimi voisi myös olla politiikan jöröjukat.

Siinä missä ensin mainituttujen kasvottomien arkkityyppien mukaiset poliitikot löytävät vahvaa kannatusta koulutetun väestön ja median keskuudesta, vaikuttavat "väärät presidentit" löytävän vahvaa kannatusta oman maansa vähemmän koulutetun, ei-suurkaupunkilaisen väestön keskuudesta. Väärät presidentit tuntuisivat siis olevan sydänmaitten presidenttejä, jotka eivät innostu suurkaupunkien kotkotuksista. Suurkaupungit vetävät puoleensa hyvin koulutettua väestöä ja myös valtamediat vaikuttavat niissä vahvemmin kuin syrjäseuduilla.

Onko Trumpin voiton kauhistelu siis normaali ylireaktio kaupunkilaisilta, kun he joutuvat maalaismielisten vallan alle? Onko vatulointiin kyllästyneen maaseutuhenkisen tarttuminen vapaan maailman ruoriin kauhun paikka niille, jotka ovat arvelleet tietävänsä miten nämä hommat pitäisi hoitaa ja sitten ihmetelleet, kun asiat eivät olekaan hoituneet muuten kuin vanhanaikaisella pakottamisella? Nähtäväksi jää kääntyykö median ja koulutetun väestön muutosvastarinta muutosmyötärinnaksi vasta sitten kun ”väärän presidentin” paksulla tussilla allekirjoittamat päätökset alkavat tuottaa myönteisiä tuloksia vai ovatko ne päätökset sittenkin vanhaa palokuntalaisvitsiä mukaillakseni ”väärin tehtyjä”.