A-näkemys totuudesta

Amerikan presidentin Donald Trumpin asianajaja Giuliani filosofoi haastattelussa totuuden olemuksesta. Hän sanoi, että totuus on jonkun näkemys totuudesta. Kun haastattelija kysyi, eikö totuus sentään ole aina totuus, Giuliani vastasi, ettei totuus ole totuus.

On päivänselvää, että näkökulmat, joista tarkastelemme asioita, vaikuttavat siihen, miten asiat miellämme. Siten minun totuuteni ei välttämättä ole jonkun toisen totuus. Minusta totuus saattaa olla, että Suomen hiihto- ja yleisurheilujoukkueisiin valitaan liian vähän naisurheilijoita suhteessa valittuihin miesurheilijoihin. Olen näet sitä mieltä, että useissa lajeissa naisten puolella kansainvälinen taso on sekä matalampi että kapeampi kuin miesten puolella, joten menestymisen mahdollisuudetkin olisivat Suomen naisilla paremmat kuin Suomen miehillä. Ymmärrän, että asiasta voidaan olla muutakin mieltä. Jokaisella on mielestäni oikeus a-näkemykseen totuudesta. Ennen kaikkea on tärkeätä muistaa, että oikeus, jota pyritään toteuttamaan lain kautta, ei läheskään välttämättä tuo selville, mitä kulloinkin puitavassa asiassa on totuus.

Trumpin aikakaudesta on politiikan ammattikriitikoiden taholta alettu käyttää nimitystä totuuden jälkeinen aika. Näin harrastelijakriitikkona minulla lienee oikeus a-näkemykseeni totuudesta ja sen jälkeisestä ajasta. Mikäli otan lähtökohdaksi sen, että totuus ei ole totuus, ajautuvat niin totuutta edeltävä, totuuden aikainen kuin totuuden jälkeinenkin aika viisaustieteellisesti tarkastellen metafysiikan puolelle, jonne ne mielestäni kuuluvatkin.

Fyysillinen totuus on vaihteleva sen mukaan mistä asiaa tarkastellaan. Esimerkiksi linja-autossa istuminen ei yleensä tunnu missään, mutta linja-auton alle jääminen voi jo tuntua aika tavalla. Yksilö huomaa linja-auton musertavan painon vasta jäädessään sen painon alle. Tietysti tämäkin on ihan ok tilanne, jos yksilö on vaikka torin alle rakennetussa parkkihallissa ja linja-auto seisoo sen parkkihallin päällä. Voi se auto ajaa vaikka ympyrää siellä torilla, ei vaikuta ihmeemmin parkkihallissa taapertajaan. Näitäkin fyysillisiä tilanteita voi silputa ja nälviä vielä pienempiin ja satunnaisempiin vaihtoehtoihin, mutta en kehtaa nyt sitä tehdä. Muistutan vain, että kirkkaassa auringonvalossa musta autonkylki saattaa näyttää valkoiselta.

Totuuden SI-järjestelmä on siten vielä pitkän matkan päässä. Kyseinen matka loppuu ilman muuta monien asioitten suhteen kesken. Sitä paitsi totuuden mittayksikön nimeäminen olisi luultavasti haastavaa. Kenen mukaan totuuden mittayksikkö nimettäisiin? Olisiko mitta-asteikko samankaltainen kuin kelvineissä, joissa nolla astetta tarkoittaa absoluuttista nollapistetta? Tai tarkoittaisi, jos sellainen olisi saavutettu. Mikä olisi totuuden absoluuttinen nollapiste? Olisiko se kaikenlaisen subjektiivisen tarkastelun ulkopuolinen, konstailemattoman täsmällinen valhe? Eikö toisaalta valhekin voi olla jollekin totuus? Kyllä, kuulkaas, joulupukki on olemassa. Voisiko totuudelle määrittää ylintä mahdollista mittaa, puhdasta totuutta? Miten se määriteltäisiin? Olisiko se totta myös toisin puolin? Vai voisiko puhtaasti totta olla vain sellainen seikka, josta olisi mahdollista löytää vain yksi puoli? Tulisiko siis yksipuolisesta totuudesta täydellisen totuuden korkein huippu?

Jätän rakkaat lukijani pohtimaan näitä ja monia muita asioita, jos pohtiminen kiinnostaa. Minulla olisi pari kirjaa lukematta ja lounaskin painaa päälle.

Unkarilainen herätys

Minulta olisi voinut mennä tänä aamuna rukousaamiainen väärään kurkkuun, ellen olisi mielenlaadultani melko maltillinen.

Nautittuani jukurtin kävin kiireesti autotallissa laittamassa auton moottorin lämpiämään. Sitten tulin pikaisesti takaisin ja istahdin olohuoneen nurkkaan nojatuoliini. Radion aamuhartauden olisi pitänyt jo alkaa, mutta radiosta tulvikin vanha venäläinen iskelmä. Yritin säätää kanavaa, mutta Radio 1 tuntui olevan kateissa. Avasin tv:n ja siellä ohjelmisto oli ihan kohdillaan. Hain Radio yhtä vielä tavallista etäämpää radion säätöpalkista ja sain kuuluviin unkarinkielistä puhetta! Vasta silloin tajusin, etten ollut työntänyt virtakytkintä pohjaan asti FM-kanaville vaan se oli jäänyt AM-kanavien alueelle, josta löytyi kansainvälistä ohjelmaa.

Sain aamuhartauden lopun kuunneltua, vieläkin siellä puhuttiin viime viikon tuhkakeskiviikosta, paaston alusta ja katumuksesta. Itse aamuhartaus ei tehnyt minuun tällä kertaa ihmeempää vaikutusta. Sen sijaan se atavistinen säikähdys, joka venäjänkielisestä radiolähetyksestä minuun pulpahti, sai minut mietteliääksi. Vanhasta muistista tulin ajatelleeksi, että maani olisi kenties miehitetty! Arvatkaa ketkä olisivat olleet asialla. Vaikka säikähdys muuttui pian naureskeluksi, jäi se silti mieleeni.

Päivällä löysin Ylen uutisten nettisivuilta kuvauksen Unkarin pääministerin Viktor Orbanin puheesta kansalleen. Uutisen mukaan Orban varoitteli unkarilaisia islamin leviämisestä Eurooppaan. Hän oli puheessaan kuulemma arvellut Euroopan suurten kaupunkien olevan pian muslimienemmistöisiä. Orban oli myös uutisen mukaan pitänyt kristinuskoa Euroopan viimeisenä toivona.

Euroopan entisten kansandemokratioitten nykyiset poliittiset viestit kielivät minun nähdäkseni huolesta ja hädästä, joka on aiheutunut siitä, ettei Euroopan Unioni ole osoittautunut sellaiseksi tahoksi, joka kunnolla pitäisi huolta entisistä itäblokin maista. Monet näistä maista liittyivät kiireesti Natoon, sillä oli niitten intressissä, ettei maan alueelle synny valtatyhjiötä. Juuri valtatyhjiöt synnyttävät sotia. Nyt Nato kyllä takaa turvallisuuden, mutta ottaa siitä kunnon korvauksen. Euroopan Unioni varmaankin näyttäytyy Visegrád-maille robinhoodina, joka ottaa kaikilta mailta ja antaa etupäässä rikkaille maille. Niin kauan kuin Visegrád-maat ja niitten kaltaiset pienet, sosialismin pohjalta nousevat valtiot eivät saa tarvitsemaansa tukea taloutensa kohentamiseen, niin kauan niissä menestyvät kansallismieliset voimat. Itäisen keski-Euroopan mailla on historiallisestikin syytä olla huolissaan uusien liittoumien mukanaan tuomista uusista puuhevosista. Niitten radioista on kuulunut vieraskielistä puhetta ennenkin.